Säveltuulian vuosi 2025 kuvina

Säveltuulian synttäriä juhlittiin "perhepiirissä" (eli join ylimääräisen kahvikupillisen ) 5.1.2026. Olen siis toiminut yrittäjänä kaksi vuotta! Siitä voisi rupatella ja pohtia pitkäänkin, mutta päätin nyt jakaa kulunutta vuotta kuvien kautta. Ne tuovat itselleni mieleen hyviä muistoja ja avaavat työni monipuolisuutta.

Tammikuussa vierailin muutamissa hoivakotien vakipaikoissa, ja ohjasin talvisia Musiikkihetkiä. Ukulelen alkeisryhmä pyörähti liikkeelle, samoin soittotunnit. Yhden oppilaan kanssa kävimme jopa esiintymässä yhdessä. Soitimme hänen koostamansa kokonaisuuden, minä pianoa ja hän bassoa. Niin ja laulua päälle! Yhteissoitto on kyllä monella tavalla kehittävää.

Helmikuussa yksi kohokohta on aina ystävänpäiväviikko. Siinä on usein paljon ohjelmaa: hoivakodeissa Musiikkihetkiä, erilaisia yhteislaulutilaisuuksia. Hoivakodeilla oli panostettu juhlaan, ja ystävyys oli esillä myös tosi arkisen kauniisti.

Maaliskuussa tapasin kahta ihanaa kollegaa, jotka työskentelevät hyvin samantapaisissa ympäristöissä kuin minäkin. Heidän kanssaan jakaminen -ilot, surut, ihmetykset ja parhaat ideat- on kullanarvoista!

Huhtikuussa jatkuivat Musiikkihetket useissa hoivakodeissa, ja myös uusia yhteistöitä käynnistyi. Olin myös mukana musiikki-illassa Lempäälän kirkossa, mistä jäi mukavat muistot! Kakkoskuvan otin mukaan maaliskuulta, koska siitä näkee tuon keväisen valon, jota tässä tammikuun pakkasilla jo alkaa odotella.

Toukokuussa käynnistyi ensimmäinen Vapriikin Konkarit-muskari! Samalla jännittävää, inspiroivaa, liikuttavaa ja rohkaisevaa! Kokemus oli hieno, ja muskarit saivatkin jatkoa. Osallistuin myös Rollaattorimarssille. Tapahtuman taustalla oli huoli ikäihmisten palveluiden tilanteesta. Osallistujia oli valtavasti!

Sain uusia hoivakoteja yhteistyöhön. Täytyy sanoa, että ilahduttavaa, kun käytävällä näkee näin mukavan muistutuslapun asukkaille ja omaisille :) Kuva kesäkuiselta käynniltä Lempäälästä. 

Peräkonttimuseo kiersi hyvin ahkerasti kesäkuussa, ja sain olla toista kertaa mukana. Luonto tarjosi aivan kaikenlaisia ilmoja, mutta pääosa kiertueen suunnitelluista pysäkeistä saatiin toteutettua. Aivan huikeita kohtaamisia jälleen!

Heinäkuun alkupuolella tein vielä joitakin Musiikkihetkiä, juhannuksen tuoman kesäisten yhteislaulujen suman jälkeen. Sitten elämä tarjoilikin kermavaahtoa ja vadelmia, eli pidin vähän lomaa. 

Elokuussa palailin arkeen ja aloitin uutterasti syksyn ryhmien mainosten teon, ja monenlaiset markkinointikikat oli käytössä :) Pidin myös reippaasti kuoron harjoituksia syyskuun projektia silmällä pitäen.

Syyskuussa alkoi vuoden toinen Konkarit-muskariryhmä. Ryhmä muodostui hauskasti aivan erilaiseksi kuin kevään ryhmä! On niin mielenkiintoista, kuinka erilainen kokonaisuus voi olla, vaikka periaatteessa vain ryhmäläiset vaihtuvat. Kyllä, ihmisillä on merkitystä! Hieno kokonaisuus jälleen. 

Kuluneen syksyn aikana Tampereen kaupunki mahdollisti vierailuni monella lähitorilla. Kohtasin suuren määrän ikäihmisiä, sain kuulla hienoja tarinoita ja keskusteluja. Nähdä sen, kuinka musiikki vaikuttaa hyvinvointiin. Suuri kiitos tästäkin yhteistyöstä!

Lokakuussa  tein paljon hoivakotien Musiikkihetkiä. Niissä on hyvin erilainen tunnelma kuin esimerkiksi lähitoreilla. Toisaalta lokakuussa on myös Vanhustenviikko, jonka aikana vierailin monen melko suurenkin porukan kanssa musisoimassa. Neljännessä kuvassa onkin Vesilahden kirjasto, jossa oli Vanhustenviikolla yhteislaulut ystävyysteemalla.

Myös marraskuussa olin usealla lähitorilla musisoimassa. Ohjasin kahta musiikkiryhmää koko syksyn ajan, mutta kummastakaan ei ole oikein kuvia... tein myös useiden eri instrumenttien säestystunteja ja esiintymisiä konserteissa.

Joulukuuhan on sitten vähän oma juttunsa muusikon työssä. Ainakin mulla on aina ollut. Työtä on paljon, väkeä on liikkeellä paljon. Ihan alkukuuhun mahtui kaksi kuoron (kyllä, myös harrastan musiikkia!) konserttia, Vivaldia. Oli tosi virkistävää tehdä muutakin musiikkia kuin ihan perinteistä, tuttua joulumusiikkia.

Joulun alla kiersin monissa hoivakodeissa ja lähitoreilla. Oli useita yksittäisiä joululaulutilaisuuksia. Tältä vuodelta mieleen jäivät ehkä syvimmin hetket, jolloin kävin hoivakotien asukkaiden omissa huoneissa. Lauloin yhden taikka kaksi joululaulua, viivyin hetken. Tilanteita, joissa ei ole lainkaan esiintyjä ja kuuntelija -asetelmaa. Ihanaa!

Monenlaista. Monipuolista. Paljon kulkemista, roudaamista. Ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista. Suunnittelemista ja muistamista. Näin kun kerää vuoden varrella ollutta yhteen, tulee lähinnä kiitollinen mieli. Mieleen nousee tosi monia ihmisiä, joiden kanssa on hetken jutellut. Ymmärtää myös, miksi joskus väsyttää. Mutta todellakin koen saavani tehdä työtä, jolla on merkitystä.

Kiitos kun olet mukana lukemassa täällä. Tai somessa napauttamassa peukun tai sydämen. Tällaiselle miniminiyrittäjälle se on tosi arvokasta! Kiitos jokaiselle, jonka kanssa saan tehdä yhteistyötä! 

Oikein hyvää tätä vuotta! Voi hyvin,